Kootaan taas kuinka tyttö on muuttunut viimeiseen 5kk ikään verrattuna.
kuva: Heli Herranen
Ulkoa fyysisesti
- Säkä: 63 cm. Korkeuden puolesta aletaan varmaankin olemaan loppulukemissa. Tai ainakin hyvin lähellä.
- Paino: 34,6 kg. Painoa tulee varmasti vielä jokunen kilo, sillä vartalonmuoto on edelleen mallia solakka.
- Kaulanahkaa ja lörppähuulta on tullut enemmän kuin omiin tarpeisiin.
- Väriä on tullut nenään, vaikka vieläkin on kirsussa vaaleanpunainen laikku. Huuliin väriä ei ole kummemmin tullut, ainoastaan yksi pienenpieni läntti.
- Kaikki hampaat ovat suussa. Alaleuan etuhampaat vinksottavat vähäsen edelleen, mutta kulmurit ovat asettuneet oikeisiin uomiinsa.
- Kintereet ovat jäntevöityneet.
- Karvaa on lähtenyt koko kevään ajan. Pohjavillaa lähti kuukausi takaperin ihan hillittömästi ja vaikka se jo puuttuu osasta koiraa kokonsaan, tuntuu sitä lähtevän edelleen. Nyt lähtee myös päällyskarva. Tätä vauhtia nahka on kohta kalju.
Sisältä fyysisesti
- Sisäsiisteys on saavutettu, mutta Coma on alkanut yöpissailla alleen. Pissoja tulee kerran-pari-kolme viikossa, yleensä ihan tunti-pari yöunille käymisen jälkeen. Hädästä ei ole kyse, lenkillä ollaan vasta käyty. Kyseessä ei myöskään ole koko rakon tyhjennys vaan pienempi liraus. Tämä saattaa myös osaltaan liittyä innokkaaseen alapään nuolemiseen - ehkä sieltä lirahtelee pieniä eriä useamminkin.
- Emätintulehdus on jyllännyt ja siitä kärsitään edelleen, sille ei ilmeisesti mitään voi.
Käyttäytyminen & henkiset ominaisuudet
Valveillaoloaika on lisääntynyt, ja tyttö on aina mielellään lähdössä mukaan. Mieli tekee leikkiä, ja Coma haastaakin Maiaa aika paljon painiin. Vetoleikeissä Coma vie nykyään lelut Maian suusta, minun kanssa veto on vieläkin vähän epävarmaa. Pitää kyllä lelusta kiinni, mutta ei hirmuisesti tuota vetoa. Ja jos veto loppuu minun puolelta, tippuu lelu kokonaan suusta. Heittelyt ovat kivoja, koska silloin saa sukeltaa saaliin perään.
Milloin leikkiseuraa ei ole tajolla, käpertyy Coma mielenosoituksellisesti tuhisten kerälle ja käy nukkumaan. Joskus Coma hakee luun kaluttavaksi, mutta muutoin ei ihmeemmin järjestä itselleen tekemistä. Jos terassin ovi on auki, viettää Coma mielellään aikaa pihalla maaten tai naapurin aidan vierellä kytäten. Hellepäivänä Coma makoilee mieluummin suorassa auringonpaahteessa kuin sisällä tai puskissa viileässä.
Omalla pihalla ollessa ei ole mitään hätää. Coma katselee ohikulkevia ihmisiä ja koiria; jonkin verran vinkuu koirien perään. Etenkin tuttujen. Ei ole alkanut haukkuen vahtimaan pihaa, vaikka naapurin koira siihen välillä yrittää yllyttää.
Elämä oman pihan ulkopuolella on vieläkin vaikeaa. Comaa kyllä kiinnostaa vastaantulijat, mutta samalla myös pelottaa. Parin mertrin turvasäde pitäisi olla aina. Lähestyville ihmisille pitää murista ja nostaa karvoja pystyyn. Joskus tuntuu että pääkoppaan on tullut riittävästi rohkeutta jotta jokin ohitus saadaan tehtyä ihan normaalisti. Sitten seuraava ohitus vie jalat alta ja ollaan menty taas askel huonompaan. Nameja ei juurikaan käytetä lenkillä, kun ne tuntuvat vain lietsovan pelkotilaa. Lähinnä namit ovat mukana luoksetulon palkkana silloin, kun Coma viipottaa irti. Aika paljon tyttö saakin vapautta, etenkin kun kesäaikaan liikenne on ollut hirmuisen hiljaista ja monet lenkit päästään tekemään ihan omassa rauhassa.
Jonkin sortin murkkuikä on tullut päälle, sillä Coma näkee mörköjä nyt myös kannoissa, puuta vasten nojaavissa polkupyörissä, vedestä pilkottavassa kivessä ja milloin missäkin. Nyt näihin mörköihin ei millään pysty edes tutustumaan.
Toiset koirat on jaettu kahteen leiriin: tuttuihin ja tuntematomiin. Jälkimmäiset tekee mieli kiertää niskavillat pystyssä. Tuttujen luo pitäisi taas päästä pää viidentenä jalkana ja urkupilli laulaen. Kaikki kolmiväriset kuuluvat tuttujen ryhmään vaikka eivät sitä olisikaan - yleensä Coma huomaa erehdyksensä vasta iholla. Lankaan on menty sveitsiläisten lisäksi mm. lyhytkarvaisten collieiden ja cavalierien kohdalla. Myös kaikki kultaiset noutajat ovat Coman mielestä tuttuja.
Osaaminen
Tekisi mieli sanoa että mitään uutta ei olle opittu, mutta ainakin yhteen asiaan ollaan saatu potkua: seuraamiseen. Jätän ruokakupin maahan ja otan pätkän seuraamista - Coma toteuttaa tehtävää valtavalla innolla ja pystyy luopumaan kupista noiden lyhyiden seuruupätkien ajaksi. Muutoin tekemisessä tuntuu olevan turhankin paljon vakavaa harkistevuutta. Kaikki tehdään kuin hidastetussa filmissä.
Häiriössä tekeminen on edelleen vaikeaa, koska Coma keskittyy vain siihen mihin häiriö on menossa, mitä se tekee, pitäisikö lähteä kaartamaan johonkin suuntaan. Palkan laatu ei asiaan vaikuta. Kokeiltuna on erilaisia kuivatuotteita, tuore liha, jäätelö, peruseineksistä lihapullat, veriletut, nuggetit, juusto...
Noutoon ollaan saatu mukaan hillitön pureminen :( Kapulan kanssa istuminen on käsittämätön ajatus, koska heti jos Coman oma liike loppuu, tippuu kapula suusta.
Fysiikka
Coma jaksaa lenkeillä mukana hienosti. Hellepäivänäkin tyttö jaksaa juoksennella 5 kilometrin lenkin ilman sen kummempia ponnisteluja. Paljon ollaan kuljettu harjua ristiin rastiin. Ylipäätään metsälenkkeily on huomattavasti katukävelyjä mieluisampaa, koska Coma saa kulkea omaa tahtiaan eikä vastaantulijoita juurikaan ole.
Coma tykkää spurttailla bambijaloillaan aina tilaisuuden tullen. Joskus Coma juoksee omaa rinkiä, mutta useammin jää paikoilleen, säkä painuu muutamia senttejä ja Coma ponkaisee Maian kimppuun. Välillä Coma saa houkuteltua Maian peräänsä juoksemaan. Suoralla Coma vie voiton, mutta kaarteissa ja metsässä jää auttamatta toiseksi.
Kuva: Heli Herranen